Maakunnilla on Suomessa pitkä historia. Kuitenkin vasta vuonna 1994, jolloin Suomi jaettiin 20 maakuntaan, maakunnat saivat nykyisen kaltaisen taloudellisen vallan. Maakuntien alueella sijaitsevat kunnat muodostavat yhdessä maakuntien liiton. Maakuntaliiton tehtäviin kuuluu muun muassa maakunnan kehittäminen ja maakuntakaavoitus. Suomessa jokainen maakunta kuuluu yhden aluehallintoviraston toimialueeseen. Maakunnilla on usein erilaisia maakuntatunnuksia. Tällaisia tunnuksia ovat muun muassa vaakuna, nimikkolintu ja nimikkokasvi. Jokaisella Suomen maakunnalla on oma nimikkojärvensä ja Pirkanmaan maakunnan nimikkojärvi on Längelmävesi. Maakunnat toimivat itsenäisesti, mutta monissa asioissa ne tekevät myös yhteistyötä toisten maakuntien kanssa, esimerkiksi Länsi-Suomen maakunnat pyrkivät kehittämään yhdessä raideliikennettä, nopeaa yhteyttä Helsinkiin ja parempia junayhteyksiä Länsi-Suomen ja Pietarin välille. Pirkanmaan väkiluku on noin 500 000 ja sen maakunnan keskus ja suurin kaupunki on Tampere. Asukasluvultaan Pirkanmaa on Suomen toiseksi suurin maakunta. Pirkanmaa onkin taloudellisesti merkittävä maakunta: sen bruttokansantuote on 17 miljardia euroa, mikä on maakuntien toiseksi korkein heti Uudenmaan jälkeen. Pirkanmaan etuna ovat muun muassa erinomaiset liikenneyhteydet, sillä Tampere on tärkeä rautateiden risteysasema ja Tampereen lentokentältä on mahdollisuus lentää Helsingin lisäksi myös muutamaan kohteeseen ulkomailla. Informaatioteknologian saralla Tampere on yksi Suomen tärkeimmistä keskuksista ja Tampereen yliopisto on yksi Suomen suurimmista yliopistoista. Seuraavaksi käsittelemme yksityiskohtaisemmin juuri Pirkanmaan maakuntaa ja sen politiikkaa.

Mitä aluepolitiikalla tarkoitetaan?

Aluepolitiikalla tarkoitetaan suunnitelmallista ja harkittua toimintaa, jolla säädellään yhteiskunnan tilasuhteita. Sillä voidaan muun muassa vaikuttaa liikennejärjestelyihin, asumiseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja kulttuuritarjontaan. Euroopan valtioissa on suuria eroja siinä, kuinka alueita korostetaan valtion politiikassa. Esimerkiksi Italiassa eri alueilla ja maakunnilla on paljon valtaa, kun taas Ranska on vahvasti keskusjohtoinen valtio ja valta keskittyvät Pariisiin. Myös esimerkiksi Ruotsissa on panostettu maakuntien ja alueiden kehittämiseen ja pyritty tukemaan palveluiden säilymistä myös harvaan asutuilla alueille. Lisäksi Euroopan Unioni harjoittaa erilaisia aluepoliittisia toimenpiteitä, joilla pyritään kehittämään myös taloudellisesti heikompien alueiden taloutta. Maaseudulla on perinteisesti ollut vahva asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Sotien jälkeen kaupungistuminen on kuitenkin ollut erittäin nopeaa ja erityisesti pääkaupunkiseutu ja muutamat suuret kasvukeskukset ovat kasvaneet nopeasti. Muuttoliike on ollut varsin voimakasta maaseudulta kaupunkeihin ja pienistä kaupungeista suurempiin. Erityisesti monet yliopistokaupungit ovat kasvaneet ja kehittyneet viime vuosina. Viime vuosina Suomessa on käyty erityisen paljon aluepoliittista keskustelua, mm. sote-keskustelun yhteydessä. Sote-uudistukseen liittyy olennaisena osana maakuntien asema. Myös maakuntavaaleista on keskusteltu. Muun muassa maakuntien liitot ja maakuntien väliset yhteenliittymät harjoittavat aluepolitiikkaa. Viime vuosina suomalaisessa aluepoliittisessa keskustelussa on korostunut kaupunkiseutuvetoisen aluekehittämismallin omaksuminen.

Pirkanmaan aluepolitiikka ja sote-uudistus

Pirkanmaalla on panostettu erityisesti teknologian kehittämiseen ja innovaatioihin. Myös kansainvälistymistä ja monikulttuurisuutta on korostettu. Tampere on Pirkanmaan vahva veturi ja Pirkanmaa on yksi Suomen menestyvimmistä maakunnista. Pirkanmaalla on myös useita hyvinvoivia kuntia, moni Tampereella työskentelevä asuukin muissa Pirkanmaan kunnissa. Tässä suhteessa Pirkanmaa eroaa suuresti monesta muusta maakunnasta, joissa monet kunnat ovat yhdistyneet ja vain harvoja kuntia on jäänyt jäljelle. Pirkanmaan etuna on sen sijainti suhteellisen lähellä pääkaupunkiseutua. Tällä hetkellä Pirkanmaan aluepolitiikan keskeinen kysymys on tuleva sote-uudistus, josta lisää seuraavaksi. Pirkanmaan maakunta kuuluu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon, jonka päävirasto sijaitsee Vaasassa. Kuten jo todettiin, suomalaisen aluepolitiikan keskeisin kysymys tällä hetkellä on sote-uudistus. Jokainen maakunta pohtii, kuinka toteuttaa sote-uudistus maakunnan tasolla. Vuodesta 2020 Pirkanmaan maakuntahallinto tulee järjestämään kaikki maakunnan alueen sosiaali- ja terveyspalvelut ja uuteen maakuntaan tulee yli 20 000 työpaikkaa. Pirkanmaa2019-sivustolla on runsaasti tietoa sote-uudistuksesta Pirkanmaan osalta, mutta tiivistettynä maakuntahallinto pyrkii saumattomaan yhteistyöhön eri tahojen kanssa, ei ainoastaan valtion ja kuntien, vaan myös yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Pirkanmaalla on keskusteltu myös muita maakuntia aktiivisemmin kulttuurin sisällyttämistä sote-uudistukseen. Pirkanmaa ja etenkin Tampereen kaupunki onkin erityisen tunnettu monipuolisesta kulttuuritarjonnasta.